2. adventti

2. adventtisunnuntai – Kuninkaasi tulee kunniassa – Lapsi odottaa vanhempiaan

 

Jeesus sanoo:
”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!
    Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.” Luuk. 12: 35-40

Toinen adventtikynttilä on sytytetty. Kaksi on vielä sytyttämättä. Se merkitsee sitä, että on kärsivällisesti odotettava.

Adventti ja odottaminen liittyvät yhteen. Kaikki lapset tietävät jo mitä odottaminen on ja miten se käytännössä näkyy ja tuntuu. Odottaminen on sitä, että lasketaan päiviä joulujuhlaan. Se on sitä, että heti aamulla riennetään avaamaan joulukalenterista luukkua. Sieltä luukusta löytyy jokin pieni kuva, joka tekee joulun entistä läheisemmäksi – tai sitten siellä on pieni suklaanpala lievittämässä jännityksen tuskaa. Siinä sitten voi havainnoida montako luukkua on avattu ja montako luukkua on vielä avaamatta. Sellaistahan se odottaminen on.

Montako luukkua on nyt avattu (joulukalenterista viisi ja melkein kaksikymmentä avaamatta – alkutaival)

1) Mikähän kuva luukun takana on tänään. (eri vaihtoehtoja kuulustellaan).  Perinteisessä kalenterissa on luultavasti tällainen kuva (näytä – kaksi kynttilää, koska on toinen adventti).

2) Kun tarpeeksi monta luukkua on avattu, tullaan viimeiseen luukkuun ja sitten on joulu. Mikä mahtaa olla joulukalenterin viimeinen kuva? Se on jotakin sellaista, mikä osoittaa joulun tulleen. Ehdotuksia ___, ___, ___. (joulukuusi, joulupukki, joululahja – jouluaaton iltana lahjat saa avata – lahjan saaminen on hienoa, myös lahjan antaminen on tärkeää.)

Perinteinen kalenteri näyttää tällaisen kuvan: Näytä kapaloitu seimen lapsi – Mikä tässä on? Joulua vielä odotamme monta päivää.

Evankeliumikohta, jonka luin teille, oli ehkä hieman hämmentävä. Siinä ei puhuttu joulusta mitään. Siinä ei odotetakaan joulujuhlaa. Siinä odotettiin jotakin muuta. Mitä siinä odotettiin? – Isäntä saapuu juhlasta kotiin. Tarinan isäntä on Jeesus. Odotamme Jeesuksen paluuta. Hän tulee kerran takaisin, mutta silloin hän ei tule pienenä lapsena, vaan hän tulee mahtavana kuninkaana, jolloin jokainen ihminen kumartaa häntä. Jokainen tunnustaa, että ei ole suurempaa valtiasta ja kuningasta kuin hän. Jouluna muistelemme sitä, kuinka Jeesus tulee pieneksi lapseksi Beetlehemin seimeen. Hän eli elämänsä maan päällä ja täytti tehtävänsä loppuun asti – mutta hänen kuninkuutensa oli silloin salattua.

Hän on taivaan, Jumalan valtakunnan kuningas ja hän on luvannut tulla takaisin maanpäälle ja näyttää todellisen valtasuuruutensa. Ja kun hän tulee, silloin vietetään suurempaa juhlaa kuin jouluna. Meitä hän on pyytänyt odottamaan tätä päivää yhtä innokkaasti kuin lapset joulua.

Ajattelen mielessäni, että tähänkin odottamiseen voisi olla kalenteri, jossa avataan luukkuja päivä toisensa jälkeen. Odottaminen on helpompaa. Sellaista kalenteria ei oikeasti ole olemassa, mutta leikisti voisi olla. Minulla on sen kalenterin kaksi kuvaa.

3) Tänään kalenterissa on tällainen kuva. Mikä siinä on kuvattu – Se on kirkko. Ja se muistuttaa meitä siitä, että meidän tulee kokoontua sunnuntaisin kirkkoon viettämään jumalanpalvelusta. Kuulemaan Jeesuksen sanoja evankeliumista, rukoilemaan toistemme puolesta. Niin odotamme Jeesuksen paluuta (siinä voisi olla jokin muukin kuva – joka päivä me voimme lukea Raamattua, ja siinä avautuu meille jokin uusi kuva)

4) Viimeinen luukku merkitsee odotuksen päättymistä. Jeesus tulee kuninkaana takaisin. ajattelin ensin, että piirrän kuninkaan kruunun, mutta viimeinen luukku on tärkein ja oleellisin. Siksi piirsinkin sydämen, Jumalan rakastavan sydämen – viimeinen kuva ja kaiken täyttymys. Jumalan tahto toteutuu – Jumalan täydellinen rakkaus ihmisiä kohtaan paljastuu koko rikkaudessaan, ja kaikki salaisuudet ratkeavat; kaikki kahleet kirpoavat., se on suuri vapauden päivä, jokaiselle joka Jeesusta odottaa.

Silloin ei avata vain luukkua kalenterista, vaan silloin avautuvat taivaan ovet ja iloinen juhla alkaa. Sellainen juhla, jota ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Kaikki aikaisemmat sukupolvet ja esi-isät kokoontuvat juhlaan. Kaikki edelliset sukupolvet ovat sitä odottaneet ja on mahdollista, että meidänkään elinaikana juhlat eivät ala.

”Tule joulu kultainen – tule Jeesus takaisin ja johdata meidät siihen suurimpaan juhlaan.”

Seuraavaksi lausumme uskontunnustuksen – kuunnelkaa tarkkaan, siinä mainitaan sekä Jeesuksen syntymä että hänen paluunsa.

 

2. adventtisunnuntai
Lk 12:35-40

Toinen adventtikynttilä on sytytetty. Kaksi on vielä sytyttämättä. Matkaa joulun täyteen valoon on vielä tehtävä runsas kaksi viikkoa. Vielä on kärsivällisesti odotettava.

Adventti ja odottaminen liittyvät yhteen. Kaikki lapset tietävät jo mitä odottaminen on ja miten se käytännössä näkyy ja tuntuu. Odottaminen on sitä, että lasketaan päiviä joulujuhlaan. Se on sitä, että heti aamulla riennetään avaamaan joulukalenterista luukkua. Sieltä luukusta löytyy jokin pieni kuva, joka tekee joulun entistä läheisemmäksi. Siinä sitten voi havainnoida montako luukkua on avattu ja montako luukkua on vielä avaamatta.

Sellaistahan se odottaminen on.

Päivän evankeliumi kannustaa meitä myös odottamaan. Mutta siinä ei odoteta joulujuhlaa, vaan siinä odotetaan Jeesuksen toista tulemista. Jouluna muistelemme sitä, kuinka Jeesus tulee pieneksi lapseksi Beetlehemin seimeen, mutta tänään me emme muistele kahden tuhannen vuoden takaista tapahtumaa, vaan me odotamme jotakin tärkeää jälleen tapahtuvaksi. Odottava katseemme siirtyy tulevaisuuteen. Jeesus on luvannut tulla kerran takaisin kuninkaana ja Herrana. Hän on luvannut tulla takaisin Jumalan luota maanpäälle ja näyttää todellisen valtasuuruutensa.

Meitä hän on pyytänyt odottamaan tätä päivää. Jeesus kertoi esimerkin siitä, miten meidän tulisi häntä odottaa. Hän kertoo palvelijasta, joka odottaa myöhään illalla isäntäänsä kotiin saapuvaksi.

Koska meillä on tänään perhekirkko ja lapsia paikalla, niin siksi me voimme ajatella mitä Jeesuksen kertoma esimerkki voisi olla lasten maailmassa. Minkälaista Jeesuksen odottaminen on?

Jokaiselle lapselle odottaminen on kyllä tuttua. Odottaminen ei ole useinkaan mukavaa. Jouluna tosin odottaminen voi olla jännittävää ja hienoa aikaa, kun voi salaa käydä vaatekomerossa tarkastamassa kätköpaikkoja, onko vanhemmat ostaneet jo lahjoja. – Mutta sellainen odottaminen on jo paljon ikävämpää, kun isä ja äiti on kotoa poissa ja heitä joutuu odottamaan. Ehkä kotona on isoveli tai hoitotäti, mutta se ei ole sama asia kuin isä ja äiti.

Tilanteita kuitenkin tulee, jolloin lapsi joutuu vanhempiaan odottamaan. Silloin aika kuluu hitaasti.

Miten lapsi odottaa? Odottaako hän niin kuin Jeesuksen vertauksen palvelija: pitää lamput palamassa ja vaatteet vyötettyinä. Eli vaikka vanhemmat tulisivat kotiin myöhään, niin lapsi ei ehkä halua pukeutua yöasuun eikä mennä nukkumaan. On tärkeää nähdä, että he tulevat kotiin. Silloin tuntee suurta helpotusta. Siihen asti on vaikea keskittyä mihinkään. Mieluummin lapsi on vain ikkunan ääressä odottamassa ja katsomassa koska vanhemmat tulevat.

Sitä paitsi heillä luultavasti on jotakin tuomista mukanaan. Ehkä lapsi tietää saavansa jonkun pienen lelun tai makeisen palkinnoksi kärsivällisyydestään ja siitä surusta, että joutui olemaan erossa vanhemmistaan. Pikku lahja pyyhkii surun mielestä. Mutta vielä tärkeämpää on tietää, että he ovat päässeet turvallisesti kotiin ja että he ovat muistaneet sen pienen ihmisen, joka on odottanut heitä kaiken aikaa.

Meidän tulisi odottaa Jeesusta takaisin luoksemme näiden lasten lailla, jotka odottavat vanhempiaan.

Odottaminen ei ole helppoa. Yhtä hyvin kuin lapsista aika tuntuu pitkältä, tuntuu odottaminen pitkältä aikuisistakin. Mutta se tärkeää vertauksessa on se, että lapsi ei lakkaa odottamasta. Meidän aikuistenkaan ei tule menettää toivoamme. Kun hän tulee, tuo hän meille myös tuliaisia. Hän osoittaa ettei ole unohtanut meitä, jotka häntä olemme malttamattomina odottaneet. Poissa ollessaan hän on jatkuvasti ajatellut meitä. Jeesuksen kertomassa esimerkissä isäntä, joka tuli takaisin alkoi itse palvelemaan alaistaan. Jeesuksella on meitäkin varten jokin mukava ja ihana lahja, jolla hän pyyhkii surun kyyneleet silmistämme.

Jeesus puhui myös evankeliumissa myös varkaasta, jonka tuleminen voi olla yllättävä. Kukaan ei haluaisi varasta kotiinsa. Jos me unohdamme Jeesuksen, emme piittaa hänestä, emme odota häntä, emme lue hänen sanaansa, emme rukoile, emmekä seuraa häntä, se on kuin päästäisimme varkaan taloomme. Varkaat tekevät silloin talossa tuhojaan ja ryöstävät kaikkein tärkeimmät ja kalleimmat aarteemme.

Huolimaton ja piittaamaton on ihminen, joka ei millään tavoin suojele aarrettaan. Jeesuksen mukaan sellainen on typerää. Se, että unohtaisimme Jeesuksen, on niin tyhmää kuin itse kutsuisimme varkaat paikalle aarteitamme ryöstämään.

Tai se, että unohtaisimme Jeesuksen on vähän sama asia kuin unohtaisimme omat vanhempamme, keitä he ovat. Mutta yhtä vähän kuin lapsi unohtaa, kuka häntä rakastaa ja ketkä hänelle ovat tärkeitä. Yhtä vähän kuin hän unohtaa, kuka hänet iltaisin peittelee, yhtä mahdotonta pitäisi meille olla unohtaa Jumalaamme, taivaallista Isäämme ja Jeesusta Herraamme ja Vapahtajaamme.

Älkäämme unohtako meitä rakastavaa taivaallista Isää. Älkää unohtako Jeesusta, joka tulee takaisin hakemaan meitä luokseen.

Vaan meidän on edelleen odotettava Jeesusta. Varmaa on, että väsymme ja turhaudumme odottamiseen. Onhan Jeesuksen tuleminen takaisin kestänyt jo niin kauan. Siksi meidän on päivittäin avattava Raamattumme joulukalenterin luukkujen tavoin ja luettava Jeesuksesta. Sieltä me löydämme joka kerta pienen aarteen, joka tekee odottamisen helpommaksi ja samalla Jeesuksen paluun läheisemmäksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s